Kello käy

Paljon on käyty keskusteluja siitä, miten Faronin kello käy, mutta LÄÄKEJÄTIN KELLOHAN SE KÄY. Olen esitellyt vaihtoehtoja tulevalle kehitykselle ja eräs niistä on lisenssien jakaminen maantieteellisesti. Mutta jätit ovat jättejä ja niiden logiikka on jättimäistä, ne pitävät arvossa suuria markkinoita - tuottojen maksimointia pitkällä tähtäimellä. Siis - itsenäisen Faronin pitkän panoksen päässä odottavat mijardien tuotot, hyvä sinänsä, mutta lääkejättien laskelmat liikkuvat kymmenissä mijardeissa, ehkä yli 100 mrd$:n, ja kello käy ja patentit vanhenevat. Mahdollisesti löytyy vielä vaihtoehtoisia hoitomuotoja - koska syöpiin ei voi luottaa... Jatkossa voimme puhua jätistä yksikössä, BP, koska ne ovat allergisia kilpailulle.

BP:illä on huutava tarve uusille aihioille - uudet aluevaltaukset, vanhojen säilyttäminen, kompetenssi, ... Laskelmia tehdään kuumeisesti ja siinä ne ovat ammattilaisia. Kaupat ovat niin valtavia, että niiden järjestelyyn tarvitaan lukuisia investointipankkeja - ja kello käy. Saavatko jätit piskuiselta myyjältä selkeitä kannanottoja strategiasta ym.? Vaikuttaako yhteiskunnan paine? Tutkijat eivät ole kaupallistajia, mutta arvostettuja asiantuntijoitakin on saatu palkattua. Faronin johdolla on kaksi kaupallistettavaa, lääkeaihionsa ja yhtiönsä. Jälkimmäistä on hidastanut etenkin Clever-1:n uutuus ja tutkimustuloksia on jouduttu odottamaan (koska hoitoja ei voi kiihdyttää).

Ostajakandidaatit, oli sitten kyse palasista tai koko yhtiön toiminnasta, edellyttävät täydellistä vaitioloa - ja sitä edellyttävät myös pörssin säännöt. Pienosakkaat valittavat jatkuvasti kohtaamastaan tiedottamisesta, mutta: tiedeyhteisö tuottaa ja jakaa erinomaista, päivän tasaista tieteellistä dataa, kaikkien osakkaiden päätehtävä on rahoittaa yhtiön toimintaa ja useimmat eivät tiedä lääketieteestä mitään, jotkut eivät edes pörssisijoittamisen perusteista mitään. Yhtiön johto on viestinyt, että omistajien etuja pyritään maksimoimaan, mutta vaihoehdot ovat lyhyessä tai pitkässä tähtäimessä.

2026 yhtiö keskittyy jo ohjelmoituihin kiinteiden syöpien tutkimuksiin, mutta tutkijalähtöisinä tai itsensä sponsoroimana. Niiden tarkoitus on lisätä dataa, mutta ongelmana on irrallisuus FDA:n ohjauksesta - ja kello käy... 

Omaa huomiotani on herättänyt Traumakineen liittyvä täydelinen hiljaisuus. Sen katsottiin mullistavan koko tehohoito ja siitä on saatu merkittävää tulosta mm. covidin haittojen ehkäisyssä! Se on poistettu yhtiön kehityslistalta ja ennustan, että siitä saadaan ensimmäinen, merkittävä pääomittamisen porras.

Paras lähde mielestäni BEX'in asemasta tällä hetkellä on 'tele1':n (Nordnet/Shareville:/) postaama 

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1750743X.2026.2617035#abstract , mitä referoin edellisessä postauksessani - johtopäätös:

 "Jos beksmarilimabi validoidaan biomarkkeripohjaisen, yhdistelmäpohjaisen kliinisen kehitystyön avulla, se voi tehdä makrofagien uudelleenohjelmoinnista seuraavan sukupolven syöpäimmunoterapian kulmakiven." 

Olen yrittänyt selvittää Faronin keskiössä olevaa molekyylibiologiaa, mikä tarkemmin kuvattuna on hirvittävän monimutkaista... ja samalla se TARJOAA TURVAETÄISYYTTÄ KILPAILEVIIN HOITOIHIN NÄHDEN. Tutkikoot itse seuraavat 10-20 vuotta! Syntyy lisäPOTENTIAALIA ... ja KILPAILIJOIDENKIN KELLO KÄY!

ooo 

Disclaimer: tämä sepustus ei ole sijoitusvinkki, vaan tulos jatkuvasta kahvihumalasta. 

(Odottelen pääsyä sydänoperaatioon ja siinä voi mennä koko kevät)