Geenivirheet - DNA-sekvensointi
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65403/Myllyla_Suvi.pdf?sequence=1
Eliöiden perintöaines on talletettu soluihin DNA:n muodossa. DNA, eli deoksiribonukleiinihappo sisältää kaiken sen informaation, jota solu tarvitsee elääkseen, tuottaakseen aminohappoja eli proteiinien rakennusosia ja jakaantuakseen. DNA sisältää neljää erilaista nukleotidia eli emästä;
adeniinia (A), guaniinia (G), tymiiniä (T) ja sytosiiniä (C). Emäkset muodostavat toisiinsa peräkkäin liittymällä rihman, eli DNA-juosteen. Emästen järjestys juosteessa on geneettinen koodi, jonka mukaan solun toimintaa ohjaavat proteiinit valmistetaan. Ketjun emäsjärjestyksen selvittämistä kutsutaan sekvensoinniksi.
Kehitys on ollut nopeaa: ihmisen koko genomin avaamisessa kului 13 vuotta (2,7 mrd$), v. 2008 5 kuukautta (1,5 m$) ja tavoitteena on päästä < 1'000 $. Sekvensoinnissa (sekvenssi = järjestys) luodaan sattumanvaraisesti eripituisia DNA-ketjun palasia eli fragmentteja. Fragmentit on mahdollista erotella niiden koon perusteella ja saada näin selville nukleotidien järjestys. DNA-molekyylissä on kaksi toisiinsa sitoutunutta nukleotidijuostetta. Ne muodostavat kaksoiskierteisen rakenteen. DNA on saatettava yksijuosteiseen muotoon eli juosteet on irrotettava toisistaan.
https://www.geneious.com/guides/introduction-to-dna-sequencing
Denaturaatio
Fragmentit järjestetään koon mukaan
... ja leimatut fragmentit luetaan laserivalon avulla
Kromatogrammiesimerkki:
Tekniikoiden kehittyessä ja prosessien nopeutuessa sekvensointi tulee myös
osaksi potilasdiagnostiikkaa ja hoitoja voidaan räätälöidä. Kudosnäytteistä voidaan etsiä geenivirheitä:
https://www.singerinstruments.com/resource/what-are-genetic-mutation/
Kommentit
Lähetä kommentti