Viestinvälitys, solukalvo

 https://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/viestinvalitys/ 

"Solu aistii koko ajan ympäristöään ja siinä tapahtuvia muutoksia. Ne solu kokee ärsykkeenä, joka saa riittävän merkittävänä aikaan solunsisäisen viestinvälitysjärjestelmän aktivoitumisen.

Viestinvälitysreitti alkaa reseptorista. Viestinvälitysreitti pyrkii vahvistamaan ärsykettä. On kuitenkin huomioitava, että solu saa kokea jatkuvasti monia erilaisia ärsykkeitä, jotka eivät yksittäisinä saa välttämättä aikaan muutoksia solun toiminnassa. Samanaikaiset ärsykkeet voivat myös kumota toistensa nostattamia vasteita, jolloin viestinvälitysjärjestelmä voi toimia myös eräänlaisena puskurina, aktivoituen vain kun riittävä paine johonkin tiettyyn vasteeseen ylittää ärsykekynnyksen."

  

(Ligand = uloke, minkä päässä on reseptori) 

"Solujen välinen viestintä on välttämätöntä monisoluisen organismin toiminnalle. Solut voivat vaikuttaa toisiinsa joko suoran kontaktin tai viestimolekyylien välityksellä. Elimistössä tapahtuva solujen välinen viestintä on jaettu viiteen ryhmään. (Jaottelu perustuu lähinnä viestimolekyylin kulkeman matkan pituuteen)."

Solukalvo

"Soluja rajaa solukalvo, joka muodostuu kaksoiskerroksesta lipidejä. Suurin osa lipideistä kuuluu fosfolipidien ryhmään, mutta solukalvossa on myös esimerkiksi kolesterolia. Solukalvolla on myös suuri määrä erilaisia proteiineja, kuten reseptoreja. Solu kiinnittyy toisiin soluihin ja tyvikalvoon sekä solun sisäiseen tukirankaan solukalvolla olevien proteiinien avulla. Monissa solukalvon proteiineista on myös kiinnittyneenä sokeriketjuja.

 

Solukalvo on puoliläpäisevä kalvo, toisin sanoen jotkut pienmolekyylit (kuten vesi) pääsevät kulkemaan solukalvon läpi osmoottisesti, mutta suurinta osaa kalvoliikenteestä säädellään. Solukalvolla on proteiinien muodostamia säädeltyjä kanavia esimerkiksi erilaisille ioneille ja sokereille. Tämä mahdollistaa sen, että solu voi säilyttää sisällään itselleen optimaaliset olosuhteet, jotka poikkeavat solun ulkopuolella vallitsevista olosuhteista."

 

  

"Solun kalvoissa lipidit ovat asettuneet kaksoiskalvoksi siten, että rasvamolekyylin hydrofobinen eli vettä hylkivä pää on kaksoiskalvonkeskustassa ja hydrofiilinen eli vesihakuinen pää (=polaarinen pää) on kaksoiskalvon pinnalla molemmin puolin. Fosfolipidit ovat biologisten kalvojen yleisimpiä lipidejä.

Solukalvon fosfolipidit pyörivät jatkuvasti rasvahappoketjujen muodostaman akselin suunnassa (rotaatio). Yksittäiset fosfolipidit voivat helposti liikkua solukalvon suunnassa (lateraalinen liike), ja ne voivat myös vaihtaa paikkaa naapureiden kanssa."