x Tekoäly lääkekehityksessä, hopealuoti
https://www.verkkouutiset.fi/a/tekoaly-mullistaa-laakekehityksen-potilaan-eduksi/#a5f1c816
Sanna Aunesluoma
"Tekoäly muovaa kaikkia lääkekehityksen vaiheita. Ennen itse lääkkeen kehittämistä on tärkeää ymmärtää sairauksien syntymekanismit sekä se, miten sairauden etenemiseen ja oireisiin voidaan vaikuttaa. Jo tässä vaiheessa tekoäly ja superteholaskenta auttavat tutkijaa tutkimustyössään. Esimerkiksi algoritmit voidaan valjastaa käyttöön louhimaan tutkimuskirjallisuutta."
"Lääkekehityksen perinteinen haaste on ollut, että jopa 10 000 molekyylin joukosta pitäisi seuloa muutamia kymmeniä potentiaalisia molekyylejä jatkokehitykseen ns. prekliinisiin tutkimuksiin. Tekoäly yhdistettynä suurteholaskentaan ja kvanttilaskentaan tulee tuomaan huomattavasti nopeammin vastauksen siihen, mitä molekyylejä kannattaa viedä eteenpäin ja mitä ei. Lisäksi molekyylejä tutkitaan solu- ja kudosmalleilla elävän organismin ulkopuolella sekä arvioidaan niiden turvallisuutta erilaisilla mallinnuksilla."
"Prekliinisen vaiheen jälkeen siirrytään kliinisiin lääketutkimuksiin, joiden osalta noin puolet voisi korvata tekoälysovelluksella tulevaisuudessa. Kliiniset lääketutkimukset tehdään globaaleissa verkostoissa eri mantereilla ja maissa, joten tekoälyä voidaan hyödyntää tutkimuksen laadun ja tarkkuuden parantamisessa. Tekoälyn hyödyntäminen tutkimuspotilaiden valinnassa lisää myös turvallisuutta ja tutkimuksen laatua."
"Asetelma voisi olla seuraavanlainen: yksi ryhmä saisi uutta lääkettä, toinen lumelääkettä tai jo käytössä olevaa standardihoitoa. Kolmas ryhmä olisi virtuaalinen verrokkiryhmä, jonka muodostaminen tehtäisiin tekoälyn avulla lääketieteellisistä tietokannoista." (vrt. digitaaliset kaksoset)
"Alalla tarvitaan aivan uudenlaisia osaajia ja työ jakautuu uudella tavalla."
https://www.unite.ai/fi/ai-ohjattu-alusta-voisi-virtaviivaistaa-l%C3%A4%C3%A4kekehityst%C3%A4/
Esimerkki sovelluksesta. Täsmälääkkeet ovat suurimolekyylisiä. Tekoäly tekee mahdolliseksi muuttaa keskiössä olevaa yksittäistä atomia, muuten joudutaan koko molekyyli rakentamaan alusta alkaen, kuten talo.
Entä Faron?
Faronin tutkijat ja asiantuntijat ovat peräisin tiedeyhteisöistä ja todennäköisesti pääsevät soveltamaan alan viimeisimpiä menetelmiä ja välineitä.
Mutta faronilaiset kyseenalaistavat tieteen rajoja, missä dataa ei ole olemassa tai se on vähäistä. Esim. Clever-1-reseptori, mitä mikään muu laitos ei tutki. Tällöin on lähdettävä pohjalta, tehtävä kaikki, tai lähes kaikki itse. Tämä vie aikaa ja tulee kalliiksi. Selkeiden tiekarttojen suunnittelu vaikeutuu, tilanteet voivat vaihtua nopeasti. Lisäksi syöpätutkimus on vaikea ala, koska asiakkaina voi olla ihmisiä, joille on jo kaikki tunnetut hoidot testattu, ilman tuloksia. Jo potilaiden rekrytointi voi olla vaikeaa, vieläkö pitäisi kestää tuskallisia testejä, jos apu on epävarmaa. Välittäjinä ovat vielä hoitavat lääkärit, jotka myös on saatava vakuutetuiksi uudesta mahdollisuudesta.
Lopputulemana on pienten potilasjoukkojen sekava historia, mikä ei maallikolle aukea. Toimijoita on paljon ja muuttujia samoin ja kaiken sitoo kiire. Yhdistelmähoitoja käytetään hoitotehojen turvaamiseksi, mutta kaikki näyttää ulospäin arpapeliltä. Viranomaisillakaan ei ole viisasten kiveä.
Mielessäni pyörii jatkuvasti johdon näkemys, että "jos Bex onnistuu, kaikista syövistä tulee kroonisia tauteja". Mikä olisi se viisasten kivi, kasvainten tietokanava, energian saatavuus, immuunipuolustuksen herättäminen? Kirjallisuudessa tutkijat tähdentävät sitä, "ettei syöpä ole sairaus, vaan kokoelma eri sairauksia". (Xue) "kaikkiin syöpiin ei ole olemassa hopealuotia".
Kuitenkin Bex on osoittanut vahvuutensa, mitä pyritään faasi III:n kokeilla vahvistamaan. Vaikka siitä ei syntyisi yleislääkettä, potentiaalia kuitenkin riittää.
Kommentit
Lähetä kommentti