å Valkosolujen kulkeutuminen

En ymmärrä, mitä molekyylejä valkosolujen kuljettamiseen tarvitaan. Vesileikkuussakin vesi kuljettaa paineistettuna hiekkaa. Sen sijaan solujen käyttäytyminen riippuu ympäristöstä.

https://www.solunetti.fi/fi/histologia/verisuonet/2/ 

Valtimoiden ja laskimoiden seinämät muodostuvat kolmesta kerroksesta, jotka ovat verisuonen sisältä päin lueteltuina yksikerroksisen endoteelin verhoama sisäkalvo (), sidekudoksesta ja sileistä lihassoluista muodostunut keskikalvo ja sidekudoksinen ulkokalvo.

https://www.researchgate.net/publication/49694206_Vascular_inflammation_in_central_nervous_system_diseases (lyhennetty)

Adheesioreseptorit kontrolloivat valkosolujen (leukosyyttien) ja pintageelin vuorovaikutusta 

Yläreunassa verisuoni, veri virtaa oikealle. Leukosyytit virtaavat vapaina, pyydystetään, ne vierivät endoteeliä pitkin, aktivoituvat, pysäytetään ja ne tunkeutuvat kudokseen. Reagoinnin aiheuttavat tietyt proteiinit.

 

Jäljillä ollaan:

https://www.duodecimlehti.fi/duo97418 

S. Jalkanen 2008 Adheesiomolekyyleistäkö apua?

"Tulehdustilanteessa normaali verisuonisto aktivoituu ja endoteelisolujen pinnalle ilmestyy adheesiomolekyylejä, jotka nappaavat tehokkaasti verenkierron valkosoluja tulehduspaikalle... Ensimmäinen valkosolujen pinnan liikennemolekyyli löydettiin vuonna 1983 hiireltä. Tämän jälkeen alan tutkimus laajeni räjähdysmäisesti ja sen seurauksena on löydetty yhteensä kolmisenkymmentä valkosolun ja endoteelisolun molekyyliä, jotka välittävät valkosoluliikennettä verestä kudoksiin. Ensimmäiset löydetyt molekyylit ovat luonteeltaan tarttujia, ja sen takia liikennemolekyylejä kutsutaan usein adheesiomolekyyleiksi. Uudemmat löydöt ovat kuitenkin osoittaneet, että joukossa on hyvin erilaisia molekyylejä kuten entsyymejä ja signalointimolekyylejä (van Buul ja Hordijk 2004, Salmi ja Jalkanen 2005). Näitä kaikkia tarvitaan, jotta valkosolu pääsee siirtymään verestä kudoksiin."

Eli kyseessä ei ole kuljettaja, vaan siirtäjä ...