- Huolen aiheita

Faronin johdon antamat haastattelut antavat aihetta huoleen. (Yhteenvetoa, ilman lähteitä.)

M. Jalkanen: "Tunnen poikkeuksellisen hyvin tämän 'Alien in New York'-asetelman etsiessäni kasvurahoitusta yhtiöille, jotka (mitkä) haluaisivat kasvaa Suomessa(,) eivätkä haluaisi tulla myydyiksi liian aikaisin kansainvälisille tahoille."

Purkaus viittaa lähihistoriaan, mutta lukijalle jää epäselväksi, onko tällä hetkellä rahoituksessa ongelmia. Redeye'n mukaan kassan pitäisi riittää H2/25:een. Joissakin arvioissa lyhyemmäksi aikaa. Omaan osuuteen kehitystyöstä odotetaan lisäpontta kumppanuussopimuksista, mutta nekin ovat ehdollisia.

Suomen sijoitusmarkkinat saavat kovaa kyytiä, niin kansalliset kuin yksityiset. Olisiko markkinointipuheissa korjattavaa? Tutkijat rakastavat oman alansa sälää ja aiheen tiivistäminen on tuskallista. Yhtiö näyttää olevan englanninkielinen.

Tahtotila yrityksen itsenäisyydestä jää epäselväksi. Toivomus itsenäisyydestä ei ole suunnitelma ja ilman suunnitelmaa päätöksenteko on vaikeaa. Toisaalta on tiedotettu, että keskusteluja tarjouksista käydään jatkuvasti ja jopa viittauksia loppuratkaisuun on annettu: "Kenellä hermo pettää ensimmäisenä...?" Pääkysymykseen sijoittaja ei voi varautua mitenkään.

On viitattu institutionaalisiin sijoittajiin, mitkä voisivat hankkia (esim.) 25% osakkeista ja tämä suunnattu anti antaisi tilaa kehitykseen. Juuri olen päässyt kertomasta, että ist.sij:t voivat sijoittaa eri lääkeyhtiöihin ja vaikuttaa niihin ja koko markkinoihin. Tämän rajoittamiseksi USA:n viranomaiset pitävät rahaston hyväksyttävää osuutta enimmillään 10%:n tasolla. Jokeltelu ei korvaa tietoa.

Soppaan on heitetty satunnaisia ohikulkijoita, kuten Gatesit, mitkä ovat käyneet Novo Nordiskissa. Novo Nordisk Foundation'in puheenjohtaja on tulossa luennoimaan Suomeen... Jälleen tulee mieleen kotimainen markkinointikikka - 'tuleekohan tällä viikolla asiakkaita pihaan...?'

Keskustelu ei ole kovin laadukasta ja epäselväksi jää, millaista keskustelua kumppanuuksista käydään. Jos tässä tunnettuudessa on johdon kuvaamia ongelmia, voivat kumppanuusneuvottelutkin takkuilla. Huippututkijoita ja huippujohtajia on vaikea risteyttää. 

Lyhyellä tähtäimellä, kun välituloksia saadaan, kurssi voi helposti nousta 50%:a. Jos elintärkeät kumppanuudet takkuilevat, voidaan tulla alas vähintään sama 50%:a. 

Kun/ jos meillä on tutkimusorganisaatio, sen päätehtävänä tulisi olla tuotteen kehittäminen, testaus, hyväksyttäminen, valmistuksen toteuttaminen ja skaalaus... ja ko. linjan myynti. Ja kehittämisen jatkaminen toisella aihiolla. Sellaiset sopimukset ovat suositeltavia, mitkä takaavat jatkuvan tulovirran.

Kehnoa yritysjohtamista on sellainen, missä huudetaan verokäytäntöjä muutettavaksi tai rahastoja turvaksi, kun pitäisi selkeällä yrityskuvalla ja tiekartalla saada kaiken kokoiset sijoittajat kiinnostumaan yrityksestä. Vielä talvella Faron oli maksukyvytön ja tämä hillitsee ammattisijoittajia. Annin alennusmyynti masentaa piensijoittajia.

Julkisuuskuvassa on paljon korjattavaa, juuri julkaistu pääsy finalistiksi pienten lääkealan yritysten sarjassa jäänee useimmilta huomaamatta.

(Tämä postaus on ilman jatkuvaa numerointia, koska tarpeettomiksi jääneitä postauksia voi hävittää synnyttämättä sekasortoa. Blogger-alustassa on ongelma, tallennuksissa tekstikoko muuttuu ja 'normaali' voi jäädä kovin pieneksi. En tiedä, vaikeuttaako se lukemista - omalla PC:llä vaikeuttaa. Siksi vaihdan koon 'keskikokoon'.)

Pidetään pientä taukoa ja seurataan yhtiön harjoituksia.